Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -webinaarit

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin - webinaarit

Tuottajat:
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja Suomen ympäristökeskus, Vesistökunnostusverkosto

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hankkeen webinaarit kutsuvat mukaan oppimaan ja keskustelemaan ruokahävikistä, ruokahävikin vaikutuksista, vesistöjen hyvinvoinnista ja keinoista, joilla voimme vaikuttaa vesistöjen hyvinvointiin.  
 

Miten kotitalouden ruokakorilla voi vaikuttaa vesistökuormitukseen? (10.10.2018)

Mistä ruoantuotannon ravinnekuorma syntyy? Minkälaisia ravinnevirtoja liittyy ruokajärjestelmään? Miten ruokavalinnat vaikuttavat vesistökuormitukseen? Miten ruokavalion muuttaminen ja ruokahävikin pienentäminen vaikuttavat vesistöihin? Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Asiantuntijoina FT, dos. Laura Saikku ja erikoistutkija Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskuksesta.

Särkikalojen käsittely ja käyttö ruokana (17.10.2018)
Miten valmistan ruokaa särkikaloista? Miten särkikalojen käsittely tehdään? Millaista ruokaa niistä voi valmistaa? Opi kalankäsittelymestarilta särkikalojen valmistamisen taidot ja nappaa mukaan hyvät reseptivinkit.
Asiantuntijana kala- ja kalastusbiologian asiantuntija, MML Kari Nyberg.

Luonnonmukainen vesirakentaminen ja purojen kunnostus (7.11.2018) 
Miten täytetään vesilain vaatimus säilyttää ja kunnostaa puroja, joita on muokattu ojitus- ja kuivatustoiminnassa? Miten uomiin tehdään tulvatasanteita ja miten ne toimivat? Olisiko kunnostuksella mahdollista saada taimen viihtymään myös maatalous- ja taajamapuroissa? Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan!
Asiantuntijana maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskuksesta.

Hoitokalastus (21.11.2018)
Millaista järveä kannattaa hoitokalastaa, voiko hoitokalastuksella vaikuttaa ravinteisiin, sinileväkukintoihin ja kalastoon, mitä keinoja on käytettävissä, paljonko pitäisi kalastaa, miten saalista voi käyttää, mitä hoitokalastus maksaa? Tietoja ja kokemuksia enemmän ja vähemmän onnistuneista suomalaisten ja eurooppalaisten järvien hoitokalastuksista. Asiantuntijana vanhempi tutkija Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskuksesta. 

Uposkasvibiomassan poisto ja hyötykäyttö (16.1.2019)
Milloin uposkasvit ovat vesistölle haitallisia? Mitä teen, jos löydän järvestäni vesiruttoa? Miten voin osaltani torjua uposkasvien runsastumista? Miksi kaikkea vesikasvillisuutta ei saa poistaa järvestä? Miten voin poistaa pysyvästi uposkasvit? Vaaditaanko lupaa kotirantani uposkasvillisuuden poistoon? Voinko laittaa uposkasveja kotipellolleni? Tule kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta.
Asiantuntijoina erikoistutkija Satu-Maaria Karjalainen ja ryhmäpäällikkö Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskuksesta. 


Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu (17.1.2019)
Miten ja millä perusteella vesistöjen tilaa luokitellaan? Mistä voin hakea tietoa lähijärvieni ekologisesta tilasta ja voinko itse arvioida ekologista tilaa? Entä millaista seurantaa viranomaiset tekevät? Tietoa järvien tilan luokittelusta, seurannasta ja tarkkailusta.
Asiantuntijoina kehittämispäällikkö, FT, Dos. (kasvitiede) Seppo Hellsten ja tutkija Minna Kuoppala Suomen ympäristökeskuksesta.
 
Suomalainen kestävä ruokavalio (30.1.2019)
Mitä suomalaiset syövät? Miten ruokavaliomme tulisi muuttua kestävämmäksi? Mitä ovat erilaisten ruokavalioiden ilmasto- ja vesistövaikutukset? Entä miten kestävää syömistä voidaan tukea tai ohjata ja kuinka suomalainen maatalous vastaa kysynnän muutoksiin? Tule kuulemaan ja keskustelemaan kestävästä syömisestä uusimpien  tutkimustulosten valossa. Asiantuntijoina erikoistutkija Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta ja tutkija Merja Saarinen Luonnonvarakeskuksesta.
Maankäyttö on vesiensuojelun keskeinen haaste Suomessa (8.2.2019)
Mikä vesiämme kuormittaa? Mitä hyötyä on koko valuma-alueen huomioivasta vesiensuojelusta? Mitä hyötyä on suojavyöhykkeistä ja vesiensuojelukosteikoista? Tule mukaan etsimään yhdessä vastauksia maanomistajalle vastaantuleviin kysymyksiin vesiensuojelun saralla esimerkiksi ”Maatilamme lähellä on pieni metsäalue, jolta voisi jo hakata puuta. Osa alueesta tulisi myös kuivata ojittamalla. Voisiko näille maa- ja metsätalousalueille rakentaa yhteisen vesistökuormitusta vähentävän kosteikon? Minkälaista tukea tämän kosteikon rakentamiselle voisi saada?” Asiantuntijana erikoistutkija Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskuksesta

******** 

Seuraa hankkeen viestintää: #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #katsevesistöihin #ravinteetkiertoon #RAKI2 #kärkihanke #vaikutavesiin
 
 

Jaa