Huutia hukalle – näin torjut ruokahävikkiä

Keskiverto suomalainen heittää ruokaa hukkaan 20-26 kiloa vuodessa.

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 7.–13.9. Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat antavat hyväksi havaittuja vinkkejä ruokahävikin torjumiseksi.

Hannele Veteli, Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
”Parsa- ja kukkakaalin varret kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Wokkaa ne tai keitä kasvissosekeitoksi.”

Helena Velin, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
”Hieman jo kuivahtaneet ruisleipäpalat voi käyttää ruispuolukkapuuroon jauhojen tilalla. Leivistä tehty puuro kypsyykin nopeammin kuin jauhopuuro.”

Asta Asunmaa, Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset
”Mikäli keitettyjä perunoita tai kasviksia uhkaa jäädä käyttämättä, raasta ne ja käytä esim. munakkaaseen, sämpylätaikinoihin tai lättyihin. Voi myös pakastaa ne myöhempää käyttöä varten.”

Outi Penttilä, Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
”Edellisen päivän keitetyt perunat voi uudistaa kiehauttamalla ne vedessä, jossa ripaus suolaa. Eilisistä perunoista syntyy myös herkullinen perunapannari!”

Katja Pethman, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
”Hedelmiä on mukava pitää esillä, jotta ne tulevat syötyä. Huoneenlämmössä monet niistä kuitenkin pilaantuvat nopeasti.  Säilytä hedelmät jääkaapissa ja nosta esille aina parin lähipäivän aikana syötävä annos.”

Eeva-Liisa Kivimäki, Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
”Kannusta syömään loppuun, mutta älä pakota. Opeta myös lapset siirtämään esimerkiksi maito jääkaappiin mahdollisimman pian”

Mari Mäenpää, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
”Meillä harrastetaan paljolti kylmiä napostelulautasia, joihin kootaan kaikkia helppoa pientä kylmänä syötävää, joka on jäänyt yli muilta aterioilta. Nosta tarjolle eiliset lihapullat tai vihannekset ja tee maustamattomasta jogurtista ja kurkunkannikasta tsatsiki dippikastikkeeksi.”

Hävikkiviikko nostaa esille faktaa ja vinkkejä
 

Kuluttajaliiton organisoimaa Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna kolmannen kerran. Viikon aikana nostetaan esille käytännön vinkkejä sekä faktaa ruokahävikin vaikutuksista. Ruokahävikki lisää ruuantuotannon ympäristövaikutuksia, sillä hukkaan heitetty ruoka on valmistettu turhaan.

Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain yhteensä 500 miljoonan euron arvosta.

Henkeä kohdin ruokaa heitetään roskiin 125 euron arvosta. Eniten suomalaisissa keittiössä pilaantuu vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Maailmanlaajuisesti ruokaa menee tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukkaan vuosittain yhteensä 1300 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 25–30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta. On arvioitu, että tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.  

(Luvut: MTT, FAO)
 

Jaa

Artikkelit